Jokaisella maailman 690 miljoonalla nälässä olevalla ihmisellä on oikeus elää rauhassa ja ilman nälkää. Tänään Norjan Nobel-komitea on kääntänyt globaalin valokeilan näihin ihmisiin ja konfliktien tuhoisiin seurauksiin. Ilmastoshokit ja taloudelliset paineet ovat lisänneet ihmisten ahdinkoa entisestään.
Skinnarin johtajarooli lanseerattiin State of School Feeding Worldwide 2020 -raportin julkistamistilaisuuden yhteydessä. Yksi raportin esittelemistä tavoitteista on kansainvälinen toimintaryhmä, joka tukee hallituksia kouluruokaohjelmien ennalleen palauttamisessa ja laajentamisessa koronapandemian jälkeen.
"Maapalloa kiertää Sahelista Etelä-Sudaniin, Jemeniin, Afganistaniin, ja vielä Haitista Keski-Amerikkaan ulottuva tulirengas", Beasley sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssin istunnossa Saksassa. "Jos emme puutu tilanteeseen välittömästi seuraavien yhdeksän kuukauden aikana, tulemme näkemään nälänhätää, maiden epävakaustumista ja muuttoliikkeitä.
Konfliktit aiheuttavat nälkää lähes kaikissa maailman merkittävimmissä ruokakriiseissä. Sodat johtavat lisääntyvään ruokaturvattomuuteen samalla, kun ruokaturvattomuus kasvattaa levottomuuksien ja väkivallan todennäköisyyttä.
Koulutus on tärkeää kolmen lapsen äidille Francinelle, joka asuu Ruhingan kylässä Etelä-Ruandassa. Huolimatta siitä, että alue kärsii edelleen huikeasta 48 prosentin lyhytkasvuisuusasteesta (virheravitsemuksesta johtuva lasten heikentynyt kasvu ja kehitys), asukkaat ovat nähneet kehitystä ajan myötä.
Konfliktit, taloudelliset häiriöt, ilmaston ääri-ilmiöt ja lannoitteiden hintojen nousu aiheuttavat yhdessä ennennäkemättömän suuren ruokakriisin. Jopa 828 miljoonaa ihmistä on epävarma siitä, mistä heidän seuraava ateriansa tulee.
