Kouluruoka
Miljoonat lapset ympäri maailman menevät joka päivä kouluun tyhjällä vatsalla – nälän vaikuttaessa heidän keskittymiseensä ja oppimiskykyynsä. Miljoonat lapset – erityisesti tytöt – eivät myöskään pääse kouluun, koska heidän perheensä tarvitsevat lasten apua kotitöissä tai pellolla. Konflikteista kärsivillä alueilla lapset ovat kaksi kertaa todennäköisemmin koulun ulkopuolella kuin vakaissa maissa – tyttöjen tapauksessa 2.5 kertaa todennäköisemmin.
World Food Programmella (WFP) on kuuden vuosikymmenen kokemus kouluruokailun ja terveysaloitteiden tukemisesta. Tänä aikana WFP on työskennellyt yli 100 maan kanssa rakentaakseen kestäviä, kansallisia kouluruokaohjelmia. WFP:n lopullinen tavoite on kannustaa ja helpottaa kansallisten hallitusten omistajuutta kouluruokaohjelmista – tämä siirtymä hallitusten kouluruokaohjelmiin on tapahtunut jo 44 maassa. Vuonna 2019 17,3 miljoonaa lasta 59 maassa sai WFP:n ravitsevaa kouluruokaa ja välipaloja. WFP myös työskenteli hallitusten kanssa 65 maassa vahvistaakseen kansallisia kouluruokaohjelmia, joista hyötyy yli 39 miljoonaa lasta.
Parempi terveys ja ravitsemus auttaa lapsia oppimaan ja suoriutumaan paremmin, mikä taas laajentaa heidän koulutusmahdollisuuksiaan. Kouluruoka- ja terveysohjelmat voimaannuttavat tyttöjä vähentämällä vanhempien järjestämiä aikaisia avioliittoja, jotka pysäyttävät heidän koulutuksensa ja voivat johtaa lasten raskauksiin. Kouluruokaohjelmat toimivat kannustimena perheille lähettää ja pitää lapsensa koulussa. Vapauttamalla vanhemmat koululounaiden budjetoinnista kouluruokailu myös piristää taloutta ja lievittää köyhyyttä – kouluruoka muodostaa 10 prosenttia köyhien ja haavoittuvaisten kotitalouksien tuloista, mikä tarkoittaa merkittäviä säästöjä perheille, joissa on enemmän kuin yksi lapsi.
Koska kouluruoka ja terveys hyödyttävät lapsia ja perheitä, ne auttavat kasvattamaan niin sanottua ’inhimillistä pääomaa’ – väestön terveyden, taitojen, osaamisen, kokemuksen ja tapojen summaa.
Kun kouluruokaohjelmat yhdistetään paikallisten pienviljelijöiden ruuantuotantoon, ne hyödyttävät myös paikallista taloutta. Tietyissä olosuhteissa ne auttavat rakentamaan luottamusta kansallisiin koulutusjärjestelmiin ja edistävät sosiaalista osallisuutta.
Tällä hetkellä 73 miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä elävää lasta 60 maassa tarvitsee kiireellistä ravitsemuksellista avustusta. WFP:n uusi kouluruokastrategia, joka julkaistiin tammikuussa 2020, vahvistaa WFP:n sitoutumista siihen, että kaikki ala-asteikäiset koululaiset saisivat ravinteikasta kouluruokaa. WFP työskentelee kumppaneiden kanssa varmistaakseen, että lapset saavat aterioiden lisäksi myös laajempia terveys- ja ravitsemuspalveluita, kuten matolääkkeitä, terveystarkastuksia, rokotteita ja WASH-koulutusta (vesi-, hygienia- ja sanitaatiokoulutusta).
WFP työskentelee hallitusten kanssa räätälöidäkseen toimintaansa sopivaksi: hätätilanteissa, joissa valtioilla ei ole mahdollisuutta varmistaa kaikkien haavoittuvaisten lasten ravitsemuksellisia ja koulutuksellisia tarpeita, WFP vahvistaa kattavuuttaan ja operaatioitaan. Vakaammissa olosuhteissa WFP puolestaan auttaa vahvistamaan järjestelmiä ja tarjoaa teknistä tukea, jonka avulla parannetaan kansallisten ohjelmien laatua ja kokoa. Lisäksi WFP tukee hallituksia uusien näkökulmien innovoinnissa ja kokeilussa.