Skip to main content

Alueilla, joilla markkinat ja taloudellinen sektori toimivat, käteissiirrot ovat tehokas tapa edesauttaa ruokaturvaa ja ravitsemuksellisia tavoitteita.

The World Food Programme (WFP) käyttää käteissiirtoja antaakseen ihmisille vapauden valita tarvitsemansa tuotteet, vahvistaen samalla paikallisia markkinoita. Vuonna 2019 WFP siirsi ihmisille ostovoimaa ennätyksellisen 1,8 miljardin euron edestä yhteensä 64 maassa.  Summa vastasi 38 prosenttia järjestön määrärahoista kyseiselle vuodelle.

Käteissiirtoja voidaan toimittaa seteleinä, e-maksuina, mobiilimaksuina, debit-pankkikortteina tai kuponkeina, jotka toimivat maksuvälineenä paikallisesti sovituissa myymälöissä.

Tulokset osoittavat, että valinnanvapauden elementti on keskeinen: haavoittuvaisessa tilanteessa elävien talouksien jäseniä rohkaistaan päättämään itse elämästään ja tekemään valintoja, jotka parantavat sekä ruokaturvaa että hyvinvointia

Esimerkiksi Libanonissa 91 prosenttia perheistä, jotka vastaanottivat käteisavustuksia vuonna 2018, laittoivat ruuan etusijalle rahankäytössään, vuokran ja lääkärikulujen seuratessa. Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa WFP käytti käteissiirtoja, ruokaa riittävästi kuluttavien kotitalouksien määrä nousi vuonna 2018. 

Käteissiirroilla on kerrannaisvaikutus paikalliseen talouteen. Tarjoamalla ihmisille mahdollisuuden ostaa ruokaa ja muita tuotteita paikallisesti, käteinen auttaa vahvistamaan paikallisia markkinoita, rohkaisee pientilallisia työskentelemään yhä tuottavammin ja kehittää kansallisia valmiuksia. Vuosina 2009–2019 WFP:n käteissiirrot tarjosivat yhteensä noin 5,7 miljardin euron piristysruiskeen kansantalouksille.

Kunnianhimoinen pyrkimyksemme on saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. WFP pyrkii tähän kannustamalla paikallisia hallituksia ja organisaatioita omavaraisuuteen kriisien kohdatessa. Koska WFP tarjoaa avustuksiaan enenevissä määrin käteisenä, se pystyy toimimaan yhdessä kansallisten turvaverkostojen ja turvallisuusjärjestelmien kanssa.

Ecuadorissa WFP:n hätärahoitusjärjestelmä perustettiin vuoden 2016 maanjäristyksen jälkeen. Käteissiirrot ovat olleet keskeisessä roolissa valtion oman turvaverkoston vahvistamisessa.

WFP suunnittelee toimintaohjelmia, jotka yhdistelevät käteistä, maksukuponkeja ja perinteistä ruoka-avustusta. Tarkoituksena on maksimoida ohjelmien vaikutuksey kotitalouksien ja markkinoiden toimintaan ja lisätä haavoittuvaisessa tilanteessa elävien ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa itse siihen, miten he vastaanottavat ja käyttävät WFP:n tarjoamia avustuksia.

WFP valitsee avustustyypin riippuen siitä, mikä kussakin tilanteessa johtaa parhaisiin ravitsemuksellisiin lopputuloksiin. Erilaisten avustustyyppien välillä on mahdollista joustaa ja tehdä muutoksia, mikä parantaa järjestömme kykyä vastata ihmisten tarpeisiin erilaisilla alueilla. WFP voi esimerkiksi tarjota perinteistä ruoka-apua kuivan kauden aikana ja käteissiirtoja sadonkorjuun aikana.

Parhaan mahdollisen lopputuloksen ja tehokkuuden varmistamiseksi WFP on avustusohjelmissaan tiiviissä yhteistyössä muiden kumppanitahojen kanssa. Esimerkiksi käteisavustukset ovat osa suurempaa ruoka-avustuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on vahvistaa muun muassa kaupankäyntiä ja taloudellista sektoria, valtion osallistamista talouden kehittämiseen sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa – tuloksia, joilla on suora vaikutus myös parempaan ruokaturvaan. Osana paikallisen vähittäismyyntiverkoston ja käteistoiminnan vahvistamista, avustuksen saajien ostovoima parani lähes 24 miljoonalla eurolla Bangladeshissa, Keniassa, Libanonissa, Jordaniassa ja Irakissa vuoden 2017 tammikuun ja vuoden 2018 kesäkuun välillä.

27,9 miljoonaa
ihmistä sai käteisavustusta vuonna 2019
1,8 miljardia euroa
jaettiin käteissiirtoina 64 eri maassa osana 84 eri operaatiota vuonna 2019 (73 % rahasta oli vapaakäyttöistä käteistä)
38 %
WFP:n ruoka-avustustoiminnan määrärahoista annetaan nykyään käteisenä