Maailmanlaajuinen ruokakriisi
Konfliktit, taloudelliset häiriöt, ilmaston ääri-ilmiöt ja lannoitteiden hintojen nousu aiheuttavat yhdessä ennennäkemättömän suuren ruokakriisin. Jopa 828 miljoonaa ihmistä on epävarma siitä, mistä heidän seuraava ateriansa tulee. Meillä on mahdollisuus valita: joko toimimme nyt pelastaaksemme ihmishenkiä ja investoimme ratkaisuihin, jotka takaavat ruokaturvan, vakauden ja rauhan kaikille, tai joudumme näkemään kuinka ihmiset ympäri maailman kärsivät kasvavasta nälästä
2023: Jälleen yksi äärimmäisen vaarallinen vuosi niille, jotka joutuvat kamppailemaan perheidensä ruokkimisen eteen.
Nykyinen maailmanlaajuinen nälkä- ja aliravitsemuskriisi on valtava. WFP arvioi - 79:stä maasta, joissa se toimii (ja joista on saatavilla tietoja) - että yli 345 miljoonaa ihmistä joutuu kärsimään suuresta ruokaturvattomuudesta vuonna 2023. Määrä on yli kaksinkertainen vuoteen 2020 verrattuna. Tämä on huima 200 miljoonan ihmisen lisäys verrattuna COVID-19-pandemiaa edeltävään tasoon.
Maailmanlaajuisesti yli 900 000 ihmistä kamppailee selviytyäkseen katastrofaalisessa nälkäoloissa tai ovat vain yhden askeleen päässä nälänhädästä. Määrä on kymmenen kertaa suurempi kuin viisi vuotta sitten, eli kasvu on hälyttävän nopeaa. Tarvitaan välittömiä toimia. Globaali yhteisö ei saa pettää lupaustaan lopettaa nälkä ja aliravitsemus vuoteen 2030 mennessä.
WFP:llä on edessään useita haasteita: akuutisti nälkää näkevien ihmisten määrä kasvaa edelleen vauhtia, johon rahoitus ei todennäköisesti pysty vastaamaan, ja samalla ruoka-avun toimittamisen kustannukset ovat ennätyskorkeat, elintarvikkeiden ja polttoaineen hintojen nousun vuoksi.
Hoitamattomat tarpeet lisäävät nälän ja aliravitsemuksen riskiä. Ellei tarvittavia resursseja saada käyttöön, hintana ovat ihmishenkien menetykset ja vaikeasti saavutettujen kehitysetujen menettäminen.
Nälän ja nälänhädän syyt
Miksi maailma on nälkäisempi kuin koskaan?
Tämänhetkinen nälkäkriisi on seurausta neljän tekijän yhdistelmästä:
Konfliktit ovat edelleen suurin nälänhädän aiheuttaja. 60 prosenttia maailman nälkäisistä elää sodan ja väkivallan runtelemilla alueilla. Ukrainan tapahtumat ovat jälleen uusi todiste siitä, miten konfliktit ruokkivat nälkää pakottaessaan ihmiset pois kodeistaan ja hävittäessään heidän tulonlähteensä.
Ilmastoshokit tuhoavat ihmiselämiä, satoja ja elinkeinoja, sekä heikentävät ihmisten kykyä ruokkia itsensä.
COVID-19-pandemian taloudelliset vaikutukset ajavat nälkää ennennäkemättömälle tasolle.
Lannoitteiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jopa nopeammin kuin elintarviketuotteiden hinnat, jotka itse ovat edelleen kymmenen vuoden korkeimmillaan. Ukrainan sodan vaikutukset, mm. maakaasun hinnannousu, ovat entisestään häirinneet lannoitteiden maailmanlaajuista tuotantoa ja vientiä, mikä on vähentänyt tarjontaa, nostanut hintoja ja uhannut vähentää satoja. Korkeat lannoitteiden hinnat voivat muuttaa nykyisen elintarvikkeiden hintakriisin elintarvikkeiden saatavuuskriisiksi, maissin, riisin, soijapapujen ja vehnän tuotannon laskettua vuonna 2022.
Myös kustannukset ovat ennätyksellisen korkeat. WFP:n kuukausittaiset toimintakulut ovat 71,1 miljoonaa euroa yli vuoden 2019 keskiarvon - tämä tarkoittaa hätkähdyttävää 44 prosentin nousua. Toimintakuluihin nyt käytetyllä ylimääräisellä summalla olisi aikaisemmin voitu ruokkia 4 miljoonaa ihmistä yhden kuukauden ajan. Nigerian, Etelä-Sudanin ja Jemenin kaltaisissa maissa WFP:llä on jo nyt edessään vaikeita päätöksiä, kuten annosten leikkaaminen, jotta se voisi tavoittaa enemmän ihmisiä. Tämä on käytännössä yhtä kuin nälkäisiltä ottaminen nälkää näkevien ruokkimiseksi.
Nälän kriisialueet
Keski-Amerikan kuivasta käytävästä ja Haitista Sahelin, Keski-Afrikan tasavallan ja Etelä-Sudanin kautta itään Afrikan sarveen, Syyriaan, Jemeniin ja aina Afganistaniin asti konfliktit ja ilmastoshokit ajavat miljoonia ihmisiä nälänhädän partaalle.
Viime vuonna maailma keräsi poikkeuksellisen paljon resursseja - ennätykselliset 14,1 miljardia dollaria pelkästään Maailman ruokaohjelmalle - ennennäkemättömän maailmanlaajuisen ruokakriisin ratkaisemiseksi. Somalian kaltaisissa maissa, jotka ovat olleet nälänhädän partaalla, kansainvälinen yhteisö yhdisti voimansa ja onnistui pitämään ihmiset hengissä. Pelkkä ihmisten elossa pitäminen ei kuitenkaan riitä. Meidän on pystyttävä parempaan, ja tämä voidaan saavuttaa vain puuttumalla nälän perimmäisiin syihin.
Lopetetaan nälkä nyt
WFP:n työ elämien muuttamiseksi auttaa rakentamaan inhimillistä pääomaa, tukemaan hallituksia sosiaaliturvaohjelmien vahvistamisessa, vakauttamaan yhteisöjä erityisen epävarmoissa olosuhteissa ja auttaa niitä selviytymään paremmin äkillisistä häiriöistä menettämättä kaikkea omaisuuttaan.
Sahelin selviytymiskyvyn nelivuotisen laajentamisohjelman aikana WFP ja paikalliset yhteisöt muuttivat 158 000 hehtaaria hedelmätöntä peltoa Sahelin alueella viidessä Afrikan maassa viljely- ja laidunmaaksi. Yli 2,5 miljoonaa ihmistä hyötyi näistä integroiduista toimista. Tutkimustulokset osoittavat, että ihmiset ovat nyt paremmin varustautuneita kestämään kausiluonteisia häiriöitä ja että heillä on paremmat mahdollisuudet saada käyttöönsä elintärkeitä luonnonvaroja, kuten viljeltävää maata. Perheitä ja heidän kotejaan, omaisuuttaan ja peltojaan on suojattu paremmin ilmastovaaroilta. Tuki toimii puskurina epävakautta vastaan, sillä se tuo ihmiset yhteen, luo sosiaalisia turvaverkkoja, pitää maat tuottavina ja tarjoaa työmahdollisuuksia - kaikki nämä auttavat katkaisemaan nälän kierteen.
WFP:n lippulaivaohjelma, R4 Rural Resilience -aloite, suojaa noin 360 000 maanviljelijä- ja paimentolaisperhettä satoja ja toimeentuloa uhkaavilta, ilmaston aiheuttamilta vaaroilta 14 maassa, kuten Bangladeshissa, El Salvadorissa, Etiopiassa, Fidžillä, Guatemalassa, Keniassa, Madagaskarissa ja Zimbabwessa.
Samaan aikaan WFP tekee yhteistyötä 83 maan hallitusten kanssa kansallisten turvaverkkojen ja ravitsemuksen huomioon ottavan sosiaalisen suojelun lisäämiseksi tai rakentamiseksi, minkä ansiosta voimme tavoittaa enemmän ihmisiä kuin ruoka-avulla.
Pelkkä humanitaarinen apu ei kuitenkaan riitä. Hallitusten, finanssilaitosten, yksityisen sektorin ja kumppaneiden koordinoidut toimet ovat ainoa tapa lieventää vielä vakavampaa kriisiä vuonna 2023. Hyvä hallintotapa on kultainen lanka, joka pitää yhteiskunnan koossa ja mahdollistaa inhimillisen pääoman kasvun, talouden kehittymisen ja ihmisten kukoistuksen.
Maailma tarvitsee myös syvempää poliittista sitoutumista, jotta saavutetaan maailma täysin ilman nälkää. Vain poliittinen tahto voi lopettaa konfliktit esimerkiksi Jemenissä, Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa, ja ilman vakaata poliittista sitoutumista ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen Pariisin sopimuksen mukaisesti nälän keskeiset aiheuttajat pysyvät ennallaan.