Satarassa, syrjäisessä kylässä Nigerin lounaisosassa Tillaberin alueella, ei ole vielä edes keskipäivä, mutta lämpömittari näyttää jo lähes 40 astetta. Päällystämätön tie kylään on kuoppainen ja hiekkainen.
Viruksella voi olla tuhoisa vaikutus lasten kehoihin, jotka ovat jo valmiiksi huonon ravinnon heikentämiä. Samanaikaisesti pandemialla on raunioittava vaikutus haavoittuvaisiin perheisiin, jotka ovat riippuvaisia päivittäisestä palkasta tai rahalähetyksistä.
Missä päin maailmaa ruoka on kaikkein kalleinta? Tämä julkaisu paljastaa ravintorikkaan annoksen suhteellisen hinnan eri maissa ja eri puolilla maailmaa ihmisten päivittäisiin keskimääräisiin tuloihin verrattuna.
Koulutus on tärkeää kolmen lapsen äidille Francinelle, joka asuu Ruhingan kylässä Etelä-Ruandassa. Huolimatta siitä, että alue kärsii edelleen huikeasta 48 prosentin lyhytkasvuisuusasteesta (virheravitsemuksesta johtuva lasten heikentynyt kasvu ja kehitys), asukkaat ovat nähneet kehitystä ajan myötä.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja YK:n World Food Programmen (WFP) tänään julkaisema The Early Warning Analysis of Acute Food Insecurity Hotspots -raportti kuvailee konfliktien, talouden heikkenemisen, ilmaston ääri-ilmiöiden ja COVID-19-pandemian myrkyllistä yhdistelmää, joka on ajanut ihmisiä hätätason ruokaturvattomuuteen entisestään.
Suurimpina huolenaiheina olevissa neljässä
