Skip to main content

YK:n elintarvikejärjestöt varoittavat akuutin nälän lisääntyvästä määrästä ja neljästä potentiaalisesta nälänhädän riskipesäkkeestä

KÖÖPENHAMINA – Maailma on asetettu nälänhädän korotettuun hälytystilaan, varoittaa Yhdistyneiden kansakuntien kahden järjestön uusi raportti. Raportti sisältää jyrkän varoituksen; neljän maan sisällä on alueita, joilla on riski luisua pian nälänhätään, jos alueiden olosuhteet ”jatkavat huonontumistaan seuraavien kuukausien aikana”. Alueita ovat Burkina Faso Länsi-Afrikan Sahelissa, Koillis-Nigeria, Etelä-Sudan ja Jemen.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja YK:n World Food Programmen (WFP) tänään julkaisema The Early Warning Analysis of Acute Food Insecurity Hotspots -raportti kuvailee konfliktien, talouden heikkenemisen, ilmaston ääri-ilmiöiden ja COVID-19-pandemian myrkyllistä yhdistelmää, joka on ajanut ihmisiä hätätason ruokaturvattomuuteen entisestään.

Suurimpina huolenaiheina olevissa neljässä riskipesäkkeessä osa väestöstä on jo kriittisessä nälkätilanteessa, raportin varoittaessa, että konfliktien pahentuminen samoin kuin humanitaarisen avustuksen perillepääsyn heikentyminen voivat johtaa nälänhädän riskiin.

Nämä neljä maata eivät kuitenkaan ole ainoita varoitusmerkkejä maailmankartalla, joka näyttää akuutin ruokaturvattomuuden tason nousseen uusiin korkeuksiin maailmanlaajuisesti. Raportin mukaan nousu johtuu monien tekijöiden yhdistelmästä. Akuutin nälän määrä uhkaa kasvaa myös 16 muussa maassa.

Hotspots-raportin tavoitteena on tiedottaa kiireellisistä toimista, joita on mahdollista toteuttaa nyt, jotta vakavan hätätilanteen – tai lukuisten hätätilanteiden – syntyminen saadaan estettyä seuraavan 3–6 kuukauden aikana. Se, miten tilanne kehittyy korkeimman riskin maissa, riippuu konfliktien dynamiikasta, ruuan hinnasta ja COVID-19-pandemian lukemattomista vaikutuksista maiden ruokajärjestelmiin. Tilanteeseen vaikuttavat myös sademäärä ja sadonkorjuun tulokset, humanitaarisen avustuksen perillepääsy ja lahjoittajien valmius jatkaa humanitaaristen toimien rahoittamista.

”Tämä raportti on selkeä kutsu kiireellisiin toimiin,” sanoo Dominique Burgeon, FAO:n Director of Emergencies and Resilience. ”Olemme hyvin huolissamme useiden kriisien yhteisvaikutuksesta, joka heikentää ihmisten kykyä tuottaa ja päästä käsiksi ruokaan, ja kasvattaa äärimmäiseen nälkään ajautumisen riskiä. Meidän tulee tavoittaa nämä väestöryhmät, jotta voimme pitää huolen siitä, että heillä on tarpeeksi ruokaa ja välineitä ruuan tuottamista ja oman toimeentulonsa parantamista varten. Näillä keinoilla voidaan estää pahimman mahdollisen tilanteen toteutuminen.”

”Olemme katastrofaalisessa käännekohdassa. Jälleen kerran edessämme on samanaikainen nälänhädän uhka neljässä eri osassa maailmaa. Kun julistamme nälänhädän, se tarkoittaa, että moni ihmishenki on jo menetetty. Jos odotamme saadaksemme vahvistuksen nälänhädästä, ihmiset ovat jo menehtyneet,” sanoo Margot van der Velden, WFP:n Director of Emergencies.

”Vuonna 2011 Somalia kärsi nälänhädästä, joka tappoi 260 000 ihmistä. Nälänhätä julistettiin heinäkuussa, mutta suurin osa ihmisistä oli menehtynyt jo toukokuuhun mennessä. Emme voi antaa tämän tapahtua uudestaan. Meidän on tehtävä valinta; kiireelliset toimet tänään tai järjetön ihmishenkien menetys huomenna,” hän varoittaa.

Negatiivistä kehitystä kaikkialla

Kaiken kaikkiaan yhteisraportti viittaa yhteensä 20 maahan ja kontekstiin, joissa on ”kohonnut akuutin ruokaturvattomuuden riski”. Näissä konteksteissa nälän suurimpia aiheuttajia ovat väkivaltaisuuksien lisääntyminen ja kiihtyminen, COVID-19-viruksen sosioekonomisista vaikutuksista pahentuneet taloudelliset kriisit, sään ääri-ilmiöt, ylirajaiset uhat kuten aavikkokulkusirkat ja humanitaarisen avustuksen perillepääsyn estyminen.

Raportti toteaa, että Kongon demokraattisessa tasavallassa on tällä hetkellä 22 miljoonaa ihmistä, joiden arvioidaan kärsivän akuutista ruokaturvattomuudesta – tämä on korkein ikinä kirjattu määrä yksittäisessä maassa. Burkina Faso on kirjannut suurimman kasvun akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrässä, luvun kolminkertaistuessa vuoteen 2019 verrattuna. Kasvuun ovat vaikuttaneet lisääntyneet konfliktit, ihmisten pakkosiirrot ja COVID-viruksen vaikutukset työllisyyteen ja ruuan saatavuuteen.

Tilanne on vakava myös Jemenissä, jossa nykyinen ruokaturvattomuuden taso yhdistettynä konfliktiin ja syventyvään taloudelliseen kriisiin voi johtaa jo ennestään kriittisen ruokaturvatilanteen huonontumiseen.

Katastrofi/nälänhätä on Integrated Phase Classification (IPC) -järjestelmän ruokaturvattomuutta kuvaavista viidestä tasosta vakavin. Kun tämä äärimmäinen taso on saavutettu, ovat ihmiset alkaneet jo kuolla nälkään. Hotspots-raportissa sanotaan, että ellei kiireellisiin toimiin ryhdytä nyt, maailma voi kokea ensimmäisen nälänhätänsä sitten vuoden 2017, jolloin nälänhätä julistettiin osissa Etelä-Sudania.

Tämä uusi raportti kehitettiin Global Network Against Food Crises (GNAFC) -liiton toimesta, joka on Euroopan unionin, FAO:n ja WFP:n vuonna 2016 perustama humanitaaristen ja kehitysyhteistyötoimijoiden liitto. Liiton tavoitteena on puuttua ruokakriisien perimmäisiin syihin yhteisten analyysien ja tiedon, näyttöön perustuvien toimien vahvistetun koordinoinnin ja humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhantyön yhtymäkohdissa tapahtuvien yhteisten ponnistelujen avulla.

 

Lataa valokuvia täältä.

Lataa videomateriaaleja täältä.

 

#                         #                   #

 

YK:n World Food Programme on maailman suurin humanitaarinen järjestö, joka pelastaa ihmishenkiä hätätilanteissa, rakentaa vaurautta ja tukee kestävän tulevaisuuden luomista ihmisille, jotka palautuvat konflikteista, luonnonkatastrofeista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Suomi on yksi WFP:n tärkeimmistä perusrahoituksen tarjoajista. Perusrahoituksen ansiosta WFP pystyy toimimaan joustavasti ja reagoimaan tehokkaasti katastrofitilanteissa varmistaakseen, että apu saadaan perille sitä kipeimmin tarvitseville.

Seuraa meitä Twitterissä: @WFP_FI, @WFP_Media

Lisätietoa työstämme: fi.wfp.org  

Topics
Burkina Faso Nigeria South Sudan Yemen Kriisit Ruokaturva
Ota yhteyttä

Lisätietoja (sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@wfp.org): 

Anne Poulsen, WFP/Kööpenhamina, puh. +45 4050 3993