Kuusi asiaa, jotka sinun tulisi tietää Etelä-Sudanin ruokakriisistä 2019

Ennätysmäärä ihmisiä — 6,9 miljoonaa ihmistä, eli yli 60 prosenttia Etelä-Sudanin väestöstä — ei tiedä mistä saa seuraavan ateriansa, kun nälkä kärjistyy niukan satokauden aikana toukokuusta heinäkuuhun. Luku on Integrated Food Security Phase Classification (IPC) -raportin päälöytöjä.

Niukan satokauden huippu osuu samalle ajalle kuin sadekausi, joka estää humanitaaristen järjestöjen ja kauppiaiden pääsyn moneen yhteisöön.

IPC tarjoaa valikoiman vakioituja tapoja määrittää ruokaturvattomuuden vakavuus ja laajuus. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hädänalaisten ihmisten määrä on noussut näin jyrkästi IPC:n aloitettua tutkimukset Etelä-Sudanissa vuonna 2007.

WFP:n toiminta

Näyttää siltä, että entistä suurempi määrä ihmisiä tarvitsee elintärkeää humanitaarista apua vuonna 2019, jotta kärsimys saadaan loppumaan. YK:n World Food Programme (WFP) laajentaa toimintaansa maassa saavuttaakseen peräti 5,2 miljoonaa ihmistä kiireellisellä hätäavustuksella tänä vuonna. WFP:n avustusta suunnataan myös kestokyvyn rakentamiseen tulevia kriisejä varten.

Tämä vuoden aikana WFP on sijoittanut ennakkoon 173 000 tonnia ruokavaroja yli 60 alueelle ennen sadekauden alkua. Tämä on 66 000 tonnia enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2018 — ennätykselliset 98 prosenttia ennakkosijoitustavoitteesta.

Ruuan toimittaminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ei ainoastaan pelasta ihmishenkiä, vaan pienentää myös toimituskuluja. Näin WFP pystyy toimittamaan enemmän ruokaa teitse, vähentäen kalliiden ilmapudotusten tarvetta. Ilmapudotukset ovat viimeinen oljenkorsi, joita WFP käyttää päästäkseen sadekauden eristämille alueille. Sadekausi loppuu marraskuussa.

Nämä asiat sinun tulisi tietää Etelä-Sudanin ruokaturvatilanteesta:

1. Maa kohtaa ennennäkemättömiä ruokaturvattomuuden tasoja ihmisten aiheuttaman konfliktin pitkäaikaisten vaikutusten takia. Lisäksi taloudellinen taantuma turmelee ihmisten elämää ja elinkeinomahdollisuuksia.

2. Huono sadonkorjuu, viivästyneet sateet ja kuivuus suuressa osassa Itä-Afrikkaa vaikeuttavat ruokakriisiä. Myös pakolaisuus maan sisäisesti ja sen ulkopuolella sekä ihmisten vuosia huvenneet varat vaikeuttavat ruokakriisiä.

3. Äkillisestä ruokaturvattomuudesta kärsivien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tänä vuonna entistä suurempi määrä aiempiin niukkoihin satokausiin verrattuna — 16 prosenttia eli 1,82 miljoonaa ihmistä — kärsii hätätason (IPC-luokituksen 4. vaihe) ruokaturvattomuudesta.

4. Etelä-Sudanissa hätä- ja kriisitason (IPC-luokituksen 4. ja 3. vaihe) ruokaturvattomuudesta kärsivien määrä niukan satokauden aikana on kasvanut vuosittain vuodesta 2013 alkaen.

5. IPC:n päivitettyjen tietojen mukaan arviolta jopa 21 000 ihmistä kohtaavat nälänhätään rinnastettavia olosuhteita heinäkuussa niukan satokauden aikana, erityisesti pahimmin kuivuudesta kärsivillä Jonglein, Lakesin ja Ylä-Niilin alueilla. Jos ihmiset jäävät ilman välitöntä ruoka-avustusta, heidän elämänlaatunsa heikkenee entisestään.

6. Humanitaarinen avustustyö ei yksin riitä Etelä-Sudanin ongelmien ratkaisemiseen. Ainoastaan poliittiset ratkaisut voivat tarjota kestävän rauhan, jota perheiden elämän ja elannon jälleenrakentaminen edellyttää monen vuoden heikkenemisen jälkeen.

Lahjoittajamme ovat avainasemassa

Lahjoittajien, kuten Afrikan Kehityspankin, Yhdysvaltojen, Yhdistyneen Kuningaskunnan, Saksan, Euroopan Unionin, Kanadan ja Japanin avulla WFP pystyy tarjoamaan monipuolista avustusta. Avustusmuotoihimme kuuluvat muun muassa elintärkeät hätäruokatarvikkeet, kouluruokatarvikkeet sekä lasten ja imettävien naisten virheravitsemuksen hoidossa käytettävät erikoistuotteet. Yhteisön varojen uudelleenrakentamiseksi WFP voi lahjoittajiensa tuella myös tarjota ruokaa töitä vastaan.

Lue lisää maan ruokaturvattomuudesta ja WFP:n työstä Etelä-Sudanissa täältä.