Hae

Vuosikatsaus korostaa, miten WFP:n työ pelasti ihmishenkiä ja muutti elämiä vuonna 2020, jolloin organisaatio sai Nobelin rauhanpalkinnon.

"Olimme ennen nälkäisiä, mutta liityttyäni osuuskuntaan, pystyn nyt myymään ylijäävän ruuan hyvään hintaan. Sen ansiosta voin myös maksaa tyttäreni yliopistokulut." Näillä sanoilla Mary Kandaya, pienviljelijä Zomban alueelta esittelee itsensä. Mary on yksi 150 viljelijästä, jotka perustivat ryhmän vuonna 2006 Namangalen kylässä eteläisessä Malawissa.

Vuoden 2021 Global Report on Food Crises (GRFC 2021) -raportti korostaa akuutista nälästä kärsivien ihmisten tilanteen vakavuutta (IPC/CH vaihe 3 tai sitä korkeampi) sekä nälän suurta määrää 55 maassa/alueella. Määrän lisääntymisen taustalla ovat jatkuvat konfliktit, jo olemassa olleet ja COVID-19-pandemiaan liittyvät taloudelliset kriisit sekä äärimmäiset sääolosuhteet.

Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon vastaanottaja valokuvien välitykselläPaul Anthem, Simona Beltrami ja Mert ErYK:n sisarjärjestöjen, muiden kumppanien ja lahjoittajien kanssa työskentelevä maailman suurin humanitaarinen järjestö vastaanottaa Nobelin rauhanpalkinnon.

SOFI 2019 -raportti vahvistaa maailman nälän olevan kasvussa kolmatta vuotta peräkkäin. Viime vuonna maailmassa oli 821 miljoonaa kroonisesti aliravittua ihmistä, aiemman vuoden 811 miljoonaan ihmiseen verrattuna. Joka yhdeksäs maailman ihminen kärsii tällä hetkellä nälästä. Afrikan alueella esiintyy eniten nälkää, nälkäisten määrän noustua maanosassa jopa joka viidenteen.

Aino Partanen − Suomi Mikä on taustasi? Vuosi sitten päätin, että haluan oppia lisää kehitysyhteistyöstä, ja aloitin Malmön yliopistossa maisteriohjelmassa Communication for Development, joka yhdistää kiinnostavalla tavalla kehitysyhteistyön ja viestinnän kysymyksiä toisiinsa.

Toisessa elämässään Nour olisi taiteilija. Hänellä on edelleen kirkkaat silmät ja iloinen hymy, mutta sopeutuminen arkeen pakolaisleirillä eteläisessä Turkissa on ollut hänelle vaikeaa. Moni asia on eri tavalla verrattuna hänen aiempaan elämäänsä Syyriassa.

Maailman rikkaimmissa maissa ruokaa heitetään paljon pois kotitalouksissa. Köyhemmissä maissa ongelma on erilainen. Kehittyvissä maissa ruokaa menee hukkaan tuotannon, sadonkorjuun, prosessoinnin ja varastoinnin heikkouksien vuoksi. Samanaikaisesti ympäri maailmaa 815 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä.

Käteisavustuksen jakaminen alkoi tiistaina, ja se täydentää Kenian hallituksen sosiaalisen suojelun ohjelmia.

Tehdään ruuasta rauhan väline, kehottaa WFP:n pääjohtaja Tänään vietettävän kansainvälisen rauhanpäivän kunniaksi Maailman ruokaohjelman (WFP) pääjohtaja David Beasley toteaa järkkymättömästi:" Siitä ei ole epäilystäkään — emme voi lopettaa nälkää, ellemme lopeta konflikteja." Maailma on nälkäpandemian kynnyksellä, sillä koronaviruksen vaikutukset uhkaavat kaksinkertaistaa akuutista nälästä