Pohjois-Kenian ankarissa maisemissa sijaitseva Kakuman pakolaisleiri levittäytyy silmien edessä minuutteja ennen kuin YK:n humanitaarisen avun lentopalveluiden (UNHAS) lentokone laskeutuu Kakuman kiitoradalle. Astuessa ulos lentokoneesta lämpö osuu kasvoihin kuin seinä. Kello on 9 aamulla ja lämpötila on noussut jo 30 asteeseen. Vuonna 1991 avatulla Kakuman leirillä asuu lähes 200 000 pakoalaista ja se on yksi maailman isoimmista pakolaisleireistä.

Kuso Mohammed saapui leirille 25 vuotta sitten ollessaan 8-vuotias. Hän ei muista juuri mitään elämästään Somaliassa. Hänen kahdeksan lastaan ja kaksi lastenlastaan ovat kaikki syntyneet leirillä. He eivät ole koskaan ole eläneet missään muualla kuin Kakuman leirillä. Palaaminen Somaliaan ei ole mahdollista lukuisista syistä, mutta erityisesti jatkuvien taisteluiden vuoksi.

"Elämä leirillä on kelvollista, se menee eteenpäin. Maailman ruokaohjelmalta saatu ruoka todella auttaa ja mieheni on töissä yhdellä leirin klinikoista. Hänen palkkansa tekee asioista hieman helpompia. Hän tienaa noin 5000 Kenian šillinkiä (40€) kuussa", Kuso kertoo.

WFP tarjoaa ruoka-avustusta pakolaisille Keniassa kahdessa eri muodossa: ruoka-annoksina (jotka sisältää viljaa, palkokasveja, kasviöljyä ja ravintorikastettuja jauhoja) ja kännykän kautta tehtyinä käteissiirtoina. Käteissiirroilla on mahdollista ostaa tuoreita elintarvikkeita paikallisilta kauppiailta. Rahoituksen puutteista johtuen WFP:n on ollut pakko leikata jakamansa ruoan määrää lokakuusta 2017 lähtien. Pakolaiset vastaanottavat nyt 70 prosenttia normaaleista ruoka-annoksista.

Kusolla ei ole muuta ruoanlähdettä. Hänen miehensä pienen palkan lisäksi Kuso ja hänen perheensä ovat täysin riippuvaisia WFP:n ruoka-avustuksesta. He ovat huomanneet, että pienemmillä ruoka-annoksilla on ollut seurauksia, mutta Kuso vakuuttaa, että he tulevat toimeen, sillä mitä he saavat.

"Minulla ei ole tulevaisuuden suunnitelmia — olemme jumissa täällä"

Sen jälkeen, kun Kuso on vastaanottanut kuukausittaisen ruoka-annoksensa, hän kantaa sen kotiin. Matka takaisin tuntuu pidemmältä, kun kantaa kuukauden ruokatarpeita 40 asteen lämmössä. Kuso asuu perheineen pienessä talossa, joka on rakennettu mudasta, puusta, vanhoista öljykanistereista ja peltikatosta.

Heillä on yksi makuuhuone ja keittiö, jonka he jakavat kahden eri perheen kanssa. Kuso esittelee meille kotiaan samalla kun kaksi pientä lasta juoksentelee jaloissamme uteliaana. Hän on ylpeä siitä, mitä hänellä on. Vaikka perhe on turvassa täällä, hänen miehellään on tuloja ja he saavat WFP:ltä apua, tulevaisuutta on erittäin hankalaa suunnitella.

"Minulla ei ole tulevaisuuden suunnitelmia. Olemme jumissa täällä ja emme voi lähteä. Tilanne on hyvin stressaava", Kuso sanoo.

Keniassa on ollut pakolaisia jo pitkään, mutta naapurimaiden konflitkien yhä jatkuessa yhä useampi ihminen etsii turvapaikkaa Keniasta. 26 vuotta aukeamisensa jälkeen Kakuma-leiri kasvaa yhä, joka kuukausi saapuu ainakin 2000 uutta pakolaista. Eniten uusia tulokkaita tulee Etelä-Sudanista.

WFP ja muut organisaatiot ovat varmistaneet, että pakolaisten perustarpeet katetaan. Unohdetussa kriisissä ei kuitenkaan ole helppo antaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Ei-korvamerkityt ja luotettavat lahjoitukset ovat WFP:n tärkeimpiä voimavaroja. WFP:n toiveena on, että lahjoittajat osoittavat tukensa Kenian pakolaisoperaatioille yhä tulevaisuudessakin.

Ei-korvamerkityt lahjoitukset antavat WFP:lle mahdollisuuden määrittää, missä varoja tarvitaan eniten sekä auttavat vähentämään rahoituksen vaihtelun aiheuttamia häiriöitä. 2015–2017 ei-korvamerkityt lahjoitukset Suomelta ja muilta lahjoittajamailta ovat olleet merkittävässä roolissa, jotta WFP:n ei ole tarvinnut tehdä isompia leikkauksia Kenian pakolaisten ruoka-annoksiin.

Tue WFP:n työtä tänään.