Skip to main content

2000-luvun loppupuolella YK:n World Food Programme (WFP) teki päätöksen siirtyä ruoka-apumallista ruoka-avustusmalliin.

Vaikka ruoka-apu on hyväksi havaittu malli, joka kuuluu olennaisena osana WFP:n historiaan, sai se alkunsa yksisuuntaisesta, ylhäältä alaspäin suuntautuvasta näkökulmasta: ihmisillä oli nälkä ja WFP antoi heille ruokaa. Ruoka-avustukseen sitä vastoin liittyy ihmisten pitkän aikavälin ravitsemuksellisten tarpeiden ja niiden täyttämiseksi vaadittavien erilaisten lähestymistapojen huomioiminen. Tämä ajatustavan muutos on ollut WFP:n muutoksen ytimessä viime vuosien aikana. WFP on edelleen maailman johtava humanitaarinen järjestö, mutta nykyään pyrimme yhdistämään hätäavun kestävien ratkaisujen löytämiseen.

Näkökulman muutos pohjautuu ajatukseen siitä, että nälkä ei tapahdu tyhjiössä. WFP:n on keskitettävä aikansa ja resurssinsa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien palvelemiseen. Tämä merkitsee hätätoimenpiteiden lisäksi räätälöityjä ja monivuotisia tukiohjelmia, jotka on suunniteltu koko väestön ravitsemustason kohentamiseksi. Tasapainoilemme tässä ja nyt tapahtuvan nälän lievityksen sekä laajemman tavoitteemme – nälän poistamisen – välillä.

Ruoka-avustuksen tulee näin ollen olla osa yleisen sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 2, Ei nälkää mukaisesti WFP ottaa työssään huomioon niin ruoan laadun kuin määrän ja painottaa niiden ravitsemuksellisia ominaisuuksia ja kausiluonteisuutta. Ruoka-avustuksessa on keskeistä, että avunsaajat ovat myös toimijoita. Heillä on oma ääni, ja tavoitteena on, että he voivat vaikuttaa mahdollisimman paljon itse siihen, mitä ruokaa he saavat ja miten.

Edellä mainitun periaatteen merkittävyys on kasvanut tasaiseen tahtiin. Merkityksen kasvaminen selittää osaltaan myös sen, miksi perinteinen ruoka-apu (joka 1900-luvun puoleen väliin saakka oli ainoa ruoka-avustuksen muoto) on osittain muuttunut käteisavustukseksi.

WFP:n "käteinen" voi olla fyysisiä seteleitä, kuponkeja tai sähköistä rahaa, jotka annetaan avunsaajille suoraan käytettäväksi. Ihmisten mahdollisuus ruokkia itse itsensä on ollut pitkän tähtäimen projekti: vuonna 2009 WFP tarjosi käteisavustusta 8,4 miljoonan euron edestä, mutta vuonna 2019 käteisavustuksia tarjottiin 1,8 miljardin euron edestä. Tällä hetkellä yli yksi kolmasosa WFP:n avustuksesta annetaan käteisen muodossa. 

Käteissiirrot ovat joustavia ja tehokkaita ja ne tarjoavat avunsaajille valinnanvapauden. Näistä syistä johtuen käteissiirtojen osuus lisääntyy nopeasti taistelussamme nälkää vastaan. Onkin oletettavaa, että käteissiirrot ja perinteinen ruoka-avustus tulevat kumpikin olemaan osa WFP:n ohjelmia tulevaisuudessa, WFP:n käyttäessä avustuksen eri muotoja joko erikseen, vuorotellen tai yhdessä.