Nälkä jatkaa kasvua ympäri maailman, YK:n uusi raportti toteaa
Rooma/Kööpenhamina — Uudet tutkimustulokset osoittavat, että nälkäisten ihmisten määrä maailmassa on kasvussa, kohoten 821 miljoonaan vuonna 2017, mikä tarkoittaa joka yhdeksättä ihmistä maailmassa, toteaa tänään julkaistu The State of Food Security and Nutrition in the World 2018 –raportti. Myös virheravitsemuksen eri muotoihin puuttumisessa tapahtunut kehitys on puutteellista. Tämä pätee niin lapsuuden aikaiseen lyhytkasvuisuuteen kuin myös aikuisiän liikalihavuuteen, asettaen satojen miljoonien ihmisten hengen ja terveyden vaaraan.
Nälkä on jatkanut kasvuaan viimeisten kolmen vuoden aikana, palaten vuosikymmenen takaiseen tasoon. Väärään suuntaan kulkeva kehitys on selkeä varoitussignaali siitä, että meidän tulee tehdä enemmän ja hyvin nopeasti, tavoittaaksemme Kestävän Kehityksen tavoite numero 2 — Ei Nälkäävuoteen 2030 mennessä.
Tilanne on pahentumassa Etelä-Amerikassa ja useilla alueilla Afrikassa samalla, kun virheravitsemuksen väheneminen on myös Aasiassa hidastumassa merkittävästi.
YK:n vuosittaisesta raportista ilmenee, että ilmastollinen vaihtelu vaikuttaa sademääriin, viljelykausiin sekä aiheuttaa äärisääilmiöitä kuten kuivuutta ja tulvia. Kaikki edellä mainitut ovat keskeisiä tekijöitä nälän lisääntymisessä konfliktien ja taloudellisten ongelmien lisäksi.
”Ruokaturvattomuuden ja erilaisten virheravitsemuksen muotojen hälyttävä kasvu on selvä merkki siitä, että meillä on paljon työtä edessämme, jotta voimme varmistaa, ’ettei yksikään jää jälkeen’ matkallamme kohti Kestävän Kehityksen tavoitteiden saavuttamista ruokaturvan ja ravitsemuksen saralla,” varoittavat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO:n), Kansainvälisen maatalousrahaston (IFAD:n), YK:n lastenrahaston (UNICEF:n), YK:n World Food Programme (WFP:n) ja Maailman terveysjärjestön (WHO:n) johtajat yhteisessä esipuheessaan.
”Jos haluamme saavuttaa maailman ilman nälkää ja virheravitsemusta vuoteen 2030 mennessä, on äärimmäisen tärkeää, että työskentelemme nopeammin ja laajennamme toimintaa vahvistaaksemme ruokasysteemien ja ihmisten elinkeinojen sieto- ja sopeutumiskykyä ilmastollisille vaihteluille ja äärisääilmiöille,” johtajat sanovat.
Ilmastollisen vaihtelun ja äärisääilmiöiden vaikutus nälkään
Muutokset ilmastossa ovat nyt jo huonontaneet tärkeimpien viljalajien, kuten vehnän, riisin ja maissin, tuotantoa trooppisilla ja lauhkeilla alueilla. Ilman ilmastokestävyyden vahvistamista, tilanteen odotetaan pahenevan lämpötilojen noustessa ja muuttuessa äärimmäisiksi.
Raportissa esiintyvä analyysi osoittaa, että virheravittujen ihmisten määrällä on taipumus olla korkeampi maissa, jotka ovat alttiita ilmaston ääri-ilmiöille. Virheravitsemuksen määrä myös kasvaa, kun alttius ilmaston ääri-ilmiöille ilmenee väestöissä, joista iso osa on riippuvaisia sademäärien ja lämpötilojen vaihteluille herkistä maanviljelyssysteemeistä.
Vuosien 2011–2016 välillä lämpötilapoikkeavuudet maanviljelysalueilla ovat pysyneet huomattavan korkeina verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon, mikä on johtanut useampiin äärimmäisen kuumiin kausiin viimeisen viiden vuoden aikana. Sadekausien luonteet ovat myös muuttumassa, mistä ovat esimerkkeinä myöhästyneet tai liian aikaiset sateet ja sateiden epätasainen jakautuminen kauden aikana.
Maanviljelytuotannon kohtaamat vaikeudet aiheuttavat ongelmia ruuan saatavuudessa, mikä taas voi aiheuttaa ruuan hinnannousuja ja ihmisten tulojen menetystä, johtaen ruokaturvattomuuteen.
Hidasta edistystä virheravitsemuksen eri muotojen poistamisessa
Raportin mukaan lasten lyhytkasvuisuuden poistamisessa on tapahtunut heikkoa edistystä, vaikka edelleen 151 miljoonaa lasta oli vuonna 2017 virheravitsemuksen takia ikäisiksiin lyhyitä, verrattuna vuoden 2012 tilanteeseen, jolloin lapsia oli 165 miljoonaa. Maailmanlaajuisesti, suurin osa lyhytkasvuisista lapsista elää Afrikassa (39%) ja Aasiassa (55%).
Lasten riutuminen pysyy hyvin korkealla tasolla Aasiassa, missä melkein joka kymmenes alle viisivuotias lapsi on alipainoinen pituuteensa nähden, verrattuna Latinalaisen Amerikan ja Karibian tilanteeseen, jossa luku on vain yksi sadasta.
Raportin mukaan on häpeällistä, että maailmanlaajuisesti joka kolmas lisääntymisikäinen nainen kärsii anemiasta. Tällä on merkittäviä vaikutuksia sekä naisten että heidän lastensa terveyteen ja kehitykseen. Yhdelläkään alueella anemian esiintyvyys lisääntymisikäisten naisten keskuudessa ei ole laskenut ja esiintyvyys Afrikassa ja Aasiassa on lähes kolme kertaa korkeampi kuin Pohjois-Amerikassa.
Lasten imetys on 1,5 kertaa korkeammalla tasolla Afrikassa ja Aasiassa verrattuna Pohjois-Amerikkaan, jossa vain 26 prosenttia alle kuusikuukautisista lapsista saa ravintonsa pelkästään rintamaidosta.
Nälän toinen puoli: Liikalihavuuden kasvu
Aikuisiän liikalihavuus on nousussa ja enemmän kuin joka kahdeksas aikuinen on tällä hetkellä ylipainoinen. Ongelma on merkittävin Pohjois-Amerikassa, mutta raportin mukaan nousevaa kehitystä on nähtävissä myös Afrikassa ja Aasiassa.
Monissa maissa aliravitsemusta ja ylipainoisuutta esiintyy samanaikaisesti, ja ne voivat ilmetä jopa saman talouden sisällä. Ravinteikkaan ruuan huono saatavuus korkeiden hintojen takia, ruokaturvattomuuden aiheuttama stressi ja ruuan puutteesta johtuvat fysiologiset muutokset auttavat selittämään miksi ruokaturvattomissa perheissä on korkeampi riski kärsiä ylipainosta ja liikalihavuudesta.
Kehotus tarttua toimeen
Raportti kehottaa toteuttamaan ja laajentamaan interventioita, joilla pyritään varmistamaan ravinteikkaan ruuan saatavuutta ja purkamaan sukupolvet ylittävä virheravitsemuksen kierre. Toiminnan tulee kiinnittää erityistä huomiota ryhmiin, jotka ovat haavoittuvaisimpia ruokaturvattomuuden vahingollisille seurauksille: imeväisikäiset, alle viisivuotiaat ja kouluikäiset lapset, nuoret tytöt ja naiset.
Samaan aikaan meidän tulee toteuttaa kestävä siirtyminen kohti ravinnetiedostavaa maanviljelystä ja ruokasysteemejä, joiden avulla voidaan tarjota turvallista ja korkealaatuista ruokaa kaikille.
Raportti kehottaa myös työskentelemään tehokkaammin ilmastokestävyyden saavuttamiseksi toimintamallien kautta, jotka pyrkivät vahvistamaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen lieventämistä, sekä vähentämään katastrofiriskien vaikutusta.
Keskeisiä faktoja ja lukuja
· Nälkäisten ihmisten määrä maailmassa vuonna 2017: 821 miljoonaa eli joka yhdeksäs
- Aasiassa: 515 miljoonaa
- Afrikassa: 256,5 miljoonaa
-Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla: 39 miljoonaa
· Lyhytkasvuisuudesta kärsivien alle viisivuotiaiden lasten määrä: 150,8 miljoonaa (22,2%)
· Riutumisesta kärsivien alle viisivuotiaiden lasten määrä (alhainen paino pituuteen nähden): 50,5 miljoonaa (7,5%)
· Ylipainoisten alle viisivuotiaiden lasten määrä (korkea paino pituuteen nähden): 38,3 miljoonaa (5,6%)
· Anemiasta kärsivien osuus lisääntymisikäisten naisten keskuudessa: 32,8%
· Pelkästään rintamaidolla ruokittujen lasten osuus kaikista alle kuusikuukautisista lapsista: 40,7%
· Ylipainoisten aikuisten määrä: 672 miljoonaa (13% eli yksi kahdeksasta)
Tiedoksi journalisteille
Raportin julkaisevien järjestöjen johtajien nimet: José Graziano da Silva, FAO:n pääjohtaja; Gilbert F Houngbo, IFAD:n puheenjohtaja; Henrietta H. Fore, UNICEF:n pääjohtaja; David Beasley, WFP:n pääjohtaja; ja Tedros Adhanom Ghebreyesus, WHO:n pääjohtaja.
Raportti on osa Kestävän Kehityksen Tavoitteen 2 — Ei Nälkääseurantaprosessia. Tavoite 2 — Ei Nälkää pyrkii hävittämään nälän, vahvistamaan ruokaturvaa ja poistamaan kaikki virheravitsemuksen muodot vuoteen 2030 mennessä. Raportti myös seuraa kuuden World Health Assemblyn maailmanlaajuisen ravitsemustavoitteen edistymistä.
Viime vuoden raportti totesi, että nälän viimeaikaisen kasvun takana on kolme keskeistä tekijää: konfliktit, ilmasto ja taloudellinen taantuminen. Raportti myös tarjosi syvemmän analyysin konfliktien merkityksestä. Tänä vuonna raportti keskittyy siihen, miten ilmastollinen vaihtelu ja äärisääilmiöt selittävät viimeaikaisia kasvavia trendejä nälkäisten määrissä. Ilmastollisten vaihtelujen ja ääri-ilmiöiden liittäminen yhteen ilmastonmuutoksen kanssa on tässä raportissa käsiteltävän alueen ulkopuolella.