Skip to main content

COVID-19 tulee kaksinkertaistamaan ruokakriisin kohtaavien ihmisten määrän, ellei pikaisiin toimiin ryhdytä

 Kuva: WFP/ Marwa Awad, Perhe syömässä ateriaansa Burkina Fasossa.
Kuva: WFP/ Marwa Awad, Perhe syömässä ateriaansa Burkina Fasossa.
ROOMA – COVID-19-pandemia voi lähes kaksinkertaistaa akuutista nälästä kärsivien ihmisten määrän, nostaen luvun yli neljännesmiljardiin vuoden 2020 loppuun mennessä, YK:n World Food Programme (WFP) varoitti tänään uudessa WFP:n ja yhteistyökumppanien Global Food Crisis Report –raportissa.

WFP:n ennusteen mukaan akuutista ruokaturvattomuudesta (IPC/CH 3 tai huonompi) kärsivien ihmisten määrä voi nousta 265 miljoonaan vuonna 2020, nousten 130 miljoonalla vuoden 2019 135 miljoonasta johtuen COVID-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista. Arvio julkistettiin Global Report on Food Crisis –raportin julkaisun yhteydessä, jonka tuottivat WFP ja 15 muuta humanitaarisen ja kehitysalan kumppania.

Tässä yhteydessä on elintärkeää, että ruoka-avustusohjelmat, mukaan lukien WFP:n omat ohjelmat, jotka tarjoavat elintärkeitä palveluita lähes 100 miljoonalle haavoittuvaiselle ihmiselle maailmanlaajuisesti, jatkuvat.

KESKEINEN DATA

  • Noin 265 miljoonaa ihmistä alhaisen ja keskitulotason maissa tulee kärsimään akuutista ruokaturvattomuudesta vuoden 2020 loppuun mennessä, ellei pikaisiin toimiin ryhdytä (lähde: WFP:n ennuste).
  • Suurin osa vuonna 2019 akuutista ruokaturvattomuudesta kärsivistä ihmisistä oli maissa, jotka kärsivät konflikteista (77 miljoonaa), ilmastonmuutoksesta (34 miljoonaa) ja taloudellisista kriiseistä (24 miljoonaa ihmistä). (lähde: Global Report on Food Crisis –raportti).
  • 10 maata muodostivat pahimmat ruokakriisit vuonna 2019: Jemen, Kongon demokraattinen tasavalta, Afganistan, Venezuela (Venezuelan bolivariaaninen tasavalta), Etiopia, Etelä-Sudan, Syyria, Sudan, Nigeria ja Haiti. (lähde: Global Report on Food Crisis –raportti).
  • Etelä-Sudanissa 61 prosenttia väestöstä oli ruokakriisissä (tai pahemmassa tilassa) vuonna 2019. Myös kuudessa muussa maassa vähintään 35 prosenttia väestöstä oli ruokakriisissä: Sudanissa, Jemenissä, Keski-Afrikan tasavallassa, Zimbabwessa, Afganistanissa, Syyrian arabitasavallassa ja Haitilla. (lähde: Global Report on Food Crisis –raportti).
  • Nämä kymmenen maata muodostivat 66 prosenttia kriisissä tai pahemmassa tilassa (IPC/CH 3. vaiheessa tai yli) olevasta väestöstä, tarkoittaen 88 miljoonaa ihmistä. (lähde: Global Report on Food Crisis –raportti).

 

WFP:n vanhempi ekonomisti, Arif Husain, sanoo:

”COVID-19 on mahdollisesti katastrofaalinen miljoonille ihmisille, joiden elämä on jo hiuskarvan varassa. Lisäksi se on vasaranisku miljoonille, jotka voivat syödä vain tienatessaan palkkaa. Liikkumisrajoitukset ja maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma ovat jo hävittäneet heidän pesämunansa. Enää yksi isku – kuten COVID-19 – riittää työntämään heidät yli laidan. Meidän on toimittava kollektiivisesti nyt, jotta voimme lieventää maailmanlaajuisen katastrofin vaikutuksia.”

 

HAASTATTELUT

WFP:n vanhempi ekonomisti ja muu haastatteluun käytettävissä oleva henkilökunta – ole sähköpostilla yhteydessä WFP.Media@wfp.org

WFP:n edustajat maailmalla ovat käytettävissä haastatteluihin, katso lista yhteystiedoista täältä.

 

MULTIMEDIAMATERIAALI

Lehdistötiedotevideo Etelä-Sudanista ja COVID-19 uhkasta saatavilla täällä.

Kuvausmateriaalia ruokakriisistä kärsivistä maista täällä.

Kuvia ruokakriisistä kärsivistä maista ja COVID-19 vaikutuksesta saatavilla täällä.

 

TIEDOKSI TOIMITTAJILLE

Global Report on Food Crises –raportti, joka perustuu vuoden 2019 dataan, julkaistiin humanitaarisen ja kehitysalan kumppanien Global Network Against Food Crises –verkoston toimesta, jonka jäsen WFP on.

Koko 2020 Global Report on Food Crises –raportti saatavilla täällä.

 

#                                  #                                  #

 

YK:n World Food Programme on maailman suurin humanitaarinen järjestö, joka pelastaa ihmishenkiä hätätilanteissa, rakentaa vaurautta ja tukee kestävän tulevaisuuden luomista ihmisille, jotka palautuvat konflikteista, luonnonkatastrofeista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Suomi on yksi WFP:n tärkeimmistä perusrahoituksen tarjoajista. Perusrahoituksen ansiosta WFP pystyy toimimaan joustavasti ja reagoimaan tehokkaasti katastrofitilanteissa varmistaakseen, että apu saadaan perille sitä kipeimmin tarvitseville.  

Seuraa meitä Twitterissä @WFP_FI ja @wfp_media

Topics
Ruokaturva Terveyskriisit
Ota yhteyttä

Lisätietoja (sähköposti etunimi.sukunimi@wfp.org):

Anne Poulsen, WFP/Kööpenhamina, puh. +45 4050 3993.