Ilmaston vaihtelu ja äärisääilmiöt nälän kasvun taustalla.
11. syyskuuta 2018, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), Kansainvälinen maatalousrahasto (IFAD), YK:n lastenrahasto (UNICEF), YK:n World Food Programme (WFP) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) julkaisivat yhdessä ajankohtaisen raportin ruokaturvan ja ravitsemuksen tilanteesta maailmassa.
Raportin avainviestit:
1. Uudet tutkimustulokset viittaavat nälkäisten määrän kasvaneen maailmassa, mikä on muutos pitkään jatkuneeseen edistykseen, jota olemme saavuttaneet nälän vähentämisessä. Vuonna 2017 aliravittujen ihmisten määrä on noussut arviolta 821 miljoonaan, mikä tarkoittaa noin joka yhdeksättä ihmistä maailmassa.
2. Huolimatta jonkinasteisesta edistyksestä lasten lyhytkasvuisuuden poistamiseksi, maailmanlaajuiset luvut pysyvät hälyttävän korkeina. Lähes 151 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta — eli yli 22% kaikista lapsista — kärsivät lyhytkasvuisuudesta vuonna 2017.
3. Riutuminen koskettaa edelleen yli 50 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta, mikä johtaa kuolleisuusriskin kasvuun lasten keskuudessa. Tämän lisäksi yli 38 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kärsivät ylipainosta.
4. Aikuisiän ylipainoisuus on lisääntymässä, ja nyt useampi kuin joka kahdeksas aikuinen maailmassa kärsii liikalihavuudesta, mikä tarkoittaa 672 miljoonaa ihmistä. Aliravitsemus ja liikalihavuus esiintyvät monissa maissa rinnakkain.
5. Ruokaturvattomuus on osasyynä niin liikalihavuuteen kuin aliravitsemukseenkin. Monissa maissa nämä kaksi virheravitsemuksen muotoa esiintyvät rinnakkain. Ravitsevan ruuan korkeampi hinta, ruokaturvattomuuden aiheuttama stressi ja ruuan puutteen aiheuttamat fysiologiset muutokset auttavat selittämään miksi ruokaturvattomissa perheissä on myös korkeampi ylipainoisuuden riski.
6. Ruuan heikko saatavuus lisää alhaisen syntymäpainon ja lasten lyhytkasvuisuuden riskiä, joiden on todettu lisäävän myös aikuisiän liikalihavuuden riskiä.
7. Yhä monimutkaisemmat, useammin toistuvat ja voimakkaat ilmaston ääri-ilmiöt uhkaavat kumota sen edistyksen, jota nälän ja virheravitsemuksen hävittämisessä on saavutettu.
8. Konfliktien lisäksi ilmastollinen vaihtelu ja ilmaston ääri-ilmiöt ovat merkittävimpiä taustatekijöitä nälän määrän kasvussa, ja pääsyitä vakavien ruokakriisien taustalla. Ilmaston kasautuvat vaikutukset vaikuttavat kaikkiin ruokaturvaan liittyviin tekijöihin: ruuan määrään, saatavuuteen, käyttömahdollisuuksiin ja säännöllisyyteen.
9. Ravitsemustilanne on äärimmäisen altis ilmaston vaihteluille. Ilmaston ääri-ilmiöt heikentävät suoraan ruokien ravintopitoisuutta ja ruokavalioiden monipuolisuutta sekä vaikuttavat puhtaan veden saantiin ja sanitaatioon. Epäsuorat vaikutukset ovat nähtävissä terveysriskien ja sairauksien lisääntymisessä, lasten ja äitien terveyden sekä rintaruokinnan heikentymisessä.
10. Meidän tulee nopeuttaa ja laajentaa toimintaamme, vahvistaaksemme ruokasysteemien sieto- ja sopeutumiskykyä, sekä turvataksemme ihmisten elinkeinot ja ravitsemus ilmaston äärimmäisten vaihtelujen edessä.
11. Ratkaisut vaativat lisää yhteistyötä ja monivuotista, laaja-alaista rahoitusta. Meidän tulee myös yhdistää katastrofiriskien vähentämis- ja hallintatyö sekä ilmastonmuutokseen liittyvä sopeutumistyö kaikissa lyhyen, keskipitkän ja pitkän ajan operaatioissa.
12. Lisääntynyt ruokaturvattomuus ja erilaisten virheravitsemuksen muotojen korkea taso ovat selkeä varoitus siitä, että meidän tulee tehdä huomattavasti enemmän töitä, jotta "kukaan ei jää jälkeen" matkallamme kohti kestävän kehityksen tavoitteita ruokaturvan ja ravitsemuksen saralla.