Skip to main content

Maailman 690 miljoonasta nälkäisestä ihmisestä lähes 60 prosenttia asuu alueilla, jotka kärsivät aseellisesta väkivallasta. Konfliktit ovat suurin yksittäinen haasteemme, jos haluamme saavuttaa maailman ilman nälkää.

World Food Programmen (WFP) tarjoama avustus ei ole ainoastaan elintärkeää ihmisille, jotka ovat jumissa konflikteissa, elävät piirityksen alaisuudessa tai pakenevat kodeistaan pakon edessä – tämä avustus voi olla myös ensimmäinen askel kohti rauhaa ja se voi auttaa purkamaan jännitteitä, jotka voisivat muuten pahentua konfliktiksi.

Myöntäessään vuoden 2020 Nobelin rauhanpalkinnon WFP:lle, Norjan Nobel-komitea kuvaili nälän ja aseellisten konfliktien välistä yhteyttä noidankehäksi, jossa ”sodat ja konfliktit voivat aiheuttaa ruokaturvattomuutta ja nälkää, samoin kuten nälkä ja ruokaturvattomuus voivat saada piilevät konfliktit leimahtamaan ja kiihdyttää väkivallan käyttöä.

Yhteys on tiedostettu aikaisemmin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2417 (hyväksytty toukokuussa 2018). Päätöslauselma uudelleenvahvisti kiellon, jonka mukaan nälkää ei saa käyttää sodankäynnin aseena – esimerkiksi aseistautuneiden ryhmien estäessä siviiliväestön ruuansaannin ja pakottaen siviilit joko antautumaan tai pakenemaan. Lauselma myös tunnisti, että nälkää ei voida poistaa maailmasta ilman rauhaa.

Nobelin rauhanpalkinto antaa tunnustusta WFP:lle ”sen ponnistuksista torjua nälkää, työstä rauhan edellytysten parantamiseksi konfliktialueilla ja keskeisistä toimista sen eteen, että nälkää ei käytetä sodankäynnin ja konfliktin aseena.”

Vuonna 2018 Jemenin ollessa nälänhädän partaalla, WFP:n operaatioiden massiivinen laajentaminen sodan repimässä Jemenissä onnistui estämään nälänhädän syntymisen. Tästä huolimatta Jemenin tietyillä alueilla ja muissa konflikteista kärsivissä maissa – kuten Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nigeriassa ja Etelä-Sudanissa – on tälläkin hetkellä miljoonia ihmisiä, joilla on riski kuolla nälkään, ellei ruoka-avustus saa tavoitettua heitä.

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) kanssa toteutettu – El Salvadoriin, Irakiin, Kirgisiaan ja Maliin keskittyvä – yhteistutkimus osoittaa alustavien tulosten perusteella sen, että WFP:n työ parantaa mahdollisuuksia rauhan saavuttamiseen. WFP:n työ parantaa kiistanalaisten luonnonvarojen saatavuutta (esim. vesi, maa-alueet); vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ratkaisee yhteisöjen sisäisiä ja välisiä ristiriitoja; kasvattaa ihmisten ja erityisesti nuorten mahdollisuuksia ja osallisuutta; ja lisää kansalaisten ja valtion välistä luottamusta, joka omalta osaltaan vahvistaa valtioiden vastuuvelvollisuutta ja kykyä tarjota palveluita.

Erityisesti kehitysprojektit, joiden puitteissa ihmiset saavat ruoka-avustusta rakentaessaan tai kunnostaessaan yhteisön infrastruktuureja, kuten teitä, kastelujärjestelmiä tai vesivarantoja, voivat parantaa ruokaturvaa ja vähentää kilpailua resursseista.

Esimerkiksi tapa, jolla WFP sitoutti yhteisöt kunnostamaan kastelukanavia ja -putkistoja kiistanalaisilla alueilla Kirgisian ja Tadžikistanin välisellä rajalla, johti vesivarantojen ja maanviljelyn tuottavuuden kasvamiseen, joka taas ehkäisi yhteisöjen välisten vesikonfliktien syntymistä.

60%
maailman nälkäisistä ihmisistä elää konfliktialueilla
Kahdeksan kymmenestä
pahimmasta nälkäkriisistä johtuu pääosin konflikteista
Noin 2/3
WFP:n elintärkeästä avustuksesta menee ihmisille vakavissa ruokakriiseissä, joista suurin osa johtuu konflikteista

WFP ja SIPRI - Rauhan mahdollisuudet