Pohjoismaalaiset WFP:llä – Thor Olav Iversen

Julkaistu 03 Marraskuuta 2016

Norjalainen Thor on taloustieteilijä Bergenistä, joka työskentelee apulaisasiantuntijana (JPO) WFP:llä käteissiirto-operaatioiden parissa Kairossa.

Mitä työsi JPO:na WFP:llä sisältää?

 

Työpaikkani sijaitsee Lähi-Idän, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian aluetoimistolla Kairossa. Täällä työni on tukea alueella sijaitsevia maatoimistoja käteistukeen liittyvissä

tämänhetkisissä tai suunnitteilla olevissa operaatioissa. Käteistuki on humanitaarisen avun muoto, joka on kasvattanut suosiotaan meidän alueellamme ja sen ulkopuolella. Käteissiirtoihin liittyvät toiminnot ovat monimutkaisia ja ne räätälöidään aina kontekstin mukaan, minkä takia minulla ei oikeastaan ole rutiinipäivää. Ensimmäiset puoli vuotta Kairossa olin esimerkiksi vastuussa maatoimistoistamme järjestettävistä koulutuksista, joiden tavoitteena oli vahvistaa käteistuen käyttökapasiteettiamme. Tänä kesänä olen puolestaan viettänyt paljon aikaa auttamalla operaatioissamme Iranissa.

 

Miksi päätit hakeutua töihin Maailman ruokaohjelmalle?

 

WFP:n mandaatin tuntee helposti omakseen. Sellaisten hmisten auttaminen, joilla ei ole tarpeeksi ruokaa, on tavoite, jonka takana suurin osa meistä voi seistä. Lähi-Idässä työskentely vetosi minuun henkilökohtaisella tasolla, sillä täällä on samanaikaisesti käynnissä niin monta monimutkaista ja haastavaa humanitaarista kriisiä.

 

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet työssäsi?

 

Kairon aluetoimistossa opin paljon eri operaatioistamme monissa eri maissa ja pääsen vertailemaan niitä. Joskus voi kuitenkin olla haastavaa muodostaa syvempi ymmärrys yksittäisen maan konteksista sekä työstä maatoimiston tasolla.

 

Mikä on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen JPO:na työskennellessäsi?

 

Vietin kuukauden Ukrainassa, missä tuin paikallista maatoimistoa ja pääsin vierailemaan operaatioissamme Itä-Ukrainassa. Aseellisesta konfliktista kärsineellä kentällä työskentely teki todella suuren vaikutuksen.

 

Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita urallasi?

 

Ennen kuin aloitin WFP:llä työskentelin kehitysmaatutkimuksen parissa CHR Michelsenin instituutissa Norjassa. Siirtyminen kehitysmaatutkimuksesta humanitaariseen työhön edellytti todellista tahdin ja mielialan vaihdosta. Työskentelyyn liittyvät normit YK:lla ovat lisäksi vaatineet hieman sopeutumista.

 

Millaisia neuvoja antaisit ihmiselle, joka haluaa työskennellä samankaltaisissa tehtävissä?

 

YK:lle voi päästä lukuisia eri reittejä, kuten harjoittelun tai YK:n vapaaehtoisohjelman kautta. Jos intohimonasi on työskennellä humanitaarisella sektorilla, suosittelisin yleisemmällä tasolla hankkimaan asiaankuuluvan koulutuksen ja kansainvälistä kokemusta, esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta. Suosittelen myös vahvasti opiskelua tai työskentelyä kehitysmaassa, sillä suurin osa humanitaarisista operaatioista tietenkin tapahtuu kehityskontekstissa.

 

 

Yleiskatsaus JPO-ohjelmaan
YK:n apulaisasiantuntijaohjelma (JPO) on vuonna 1961 perustettu koko YK:n laajuinen ohjelma, joka toimii rahoittajien tuella. WFP:llä on työskennellyt apulaisasiantuntijoita vuodesta 1985. JPO-ohjelma tarjoaa työkokemusta ja mahdollisuuksia nuorille, motivoituneille ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita urasta kehitysyhteistyön parissa. JPO:t sijoittuvat WFP:llä sekä maatoimistoihin että päämajaan ja työskentelevät monipuolisissa tehtävissä eri aiheiden parissa, joita ovat esimerkiksi ruokaturva, haavoittuvuusanalyysi- ja kartoitus, kouluruokaohjelmat, ravitsemus, katastrofivalmius, hankinnat, logistiikka, monitorointi ja evaluaatio, hallitus- ja yksityissektorin yhteistyökumppanuudet, eri toimijoiden välinen yhteistyö, talous ja viestintä. Lue lisää http://wfp.org/careers/jpo

Suomi ja JPO-ohjelma
Ulkoministeriö tukee WFP:n JPO-ohjelmaa. Vuosina 2005-2016 Suomi on lähettänyt 16 apulaisasiantuntijaa WFP:lle. Parasta aikaa WFP:llä työskentelee yksi suomalainen apulaisasiantuntija maatoimistossa Sudanissa. Lisätietoa Suomen JPO-ohjelmasta:
http://www.cimo.fi/jpo
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeId=15196