Usein kysyttyä


1 – Onko maailmassa pulaa ruoasta?
Maailmassa on tänä päivänä tarpeeksi ruokaa takaamaan jokaiselle ihmiselle terveelliseen elämään tarvittava ravinto.

2 – Mitä nälkä on?
Näläntunne, vatsan tyhjyys, on maailmanlaajuinen ilmiö. Nälkä ilmenee kuitenkin myös muilla tavoilla:

  • Aliravitsemus tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen saama ruoka ei sisällä tarpeeksi kaloreita eli energiaa fysiologisten tarpeiden täyttämiseen. Tällä hetkellä 805 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Heistä suurin osa asuu kehittyvissä maissa.
  • Virheravitsemus tarkoittaa huonoa ravitsemusta eli jonkin välttämättömän ravintoaineen puutostilaa. Huonosti ravittu ihminen ei saa riittävästi proteiineja, energiaa ja hivenaineita, mikä johtaa usein sairastumiseen. Huonosti ravitsevan ruoan seurauksena ihmiset menehtyvät tavallisiin tauteihin, kuten ripuliin tai tuhkarokkoon. Virheravitsemus ei mittaa syödyn ruoan määrää vaan ruumiin fyysisiä mittoja – pituutta tai painoa – verrattuna ikään.
  • Kitukasvuisuus on usein merkki huonosta ravitsemuksesta. Kitukasvuisuus lasketaan vertaamalla lapsen pituutta tämän ikään. Tulosta verrataan normaalisti ravittuihin ja terveisiin lapsiin.

 

NÄLKÄISET

3 – Ketkä näkevät nälkää?
Vaikka tiedotusvälineet antavat usein päinvastaisen kuvan, todellisuudessa vain kahdeksan prosenttia kaikista nälkäisistä näkee nälkää kriisitilanteiden takia. Harva tulee ajatelleeksi, että nälkäisiä on jopa 795 miljoonaa.

Nälkää näkeviä on kaikissa ikäryhmissä. He ovat vauvoja, joiden äidit eivät pysty tuottamaan tarpeeksi maitoa tai yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole sukulaisia huolehtimassa heistä. He ovat suurkaupunkien slummien asukkaita ja tilattomia viljelijöitä. He ovat AIDS-orpoja ja sairaita, jotka tarvitsevat erityisen ravitsevaa ruokaa selviytyäkseen.

Kaikkein suurimmassa vaarassa ovat lapset, naiset ja maaseudun asukkaat.

4 – Missä nälkää nähdään?
Nälkäisten osuus väestöstä on suurin Afrikan itä-, keski- ja eteläosissa. Noin kolme neljästä nälkää näkevästä asuu kehittyvien maiden matalatuloisilla maaseutualueilla, joilla maatalouden harjoittaminen on riskialtista. Kaupunkialueilla nähdään kuitenkin yhä enemmän nälkää.

Maailman 795 miljoonasta kroonisesti nälkää näkevästä yli puolet asuu Aasian ja Tyynenmeren alueella. Neljäsosa elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

5 – Väheneekö nälkäisten määrä?

Nälkäisten määrä aaltoilee. Kroonista nälkää saatiin vähennettyä 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa hyvin, mutta nälkää näkevien määrä nousi taas vuosina 1995–1997 ja 2004–2006 kaikkialla lukuun ottamatta Latinalaista Amerikkaa ja Karibiaa. Myös Latinalaisessa Amerikassa kehitys on pysähtynyt talouskriisin ja elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi. Nykyisen, maailmanlaajuisen hälyttävän humanitaarisen tilanteen vuoksi nälkä on jälleen kasvussa. Kaiken kaikkiaan 90-luvusta lähtien nälkäisten määrä kehittyvillä alueilla on kuitenkin vähentynyt yli 200 miljoonalla.

Nykyään yksi yhdeksästä ihmisestä ei saa tarpeeksi ruokaa elääkseen tervettä ja aktiivista elämää. Nälkä on yhä maailman suurin terveysriski, sillä nälästä johtuvista sairauksista kärsii useampi kuin aidsista, malariasta ja tuberkuloosista yhteensä.

 

RAVINTO

6 – Mitä huonon ravinnon saamisesta seuraa?
Virheravitsemuksesta eli huonosta ravinnosta seuraa useita ongelmia, kuten sairaalloinen laihuus, lyhytkasvuisuus, vitamiinien ja mineraalien puute tai jopa lihavuus. Huonoa ravinnonsaantia voidaan mitata seuraavin tavoin:

  • Näivettyminen tarkoittaa äkillisesti tapahtunutta, usein nälkiintymiseen ja/tai sairasteluun liittyvää huomattavaa painon putoamista.
  • Kitukasvuisuus on merkki kroonisesta virheravitsemuksesta eli puutostilasta. Lyhytasvuisuus lasketaan vertaamalla lapsen pituutta tämän ikään. Tulosta verrataan normaalisti ravittuihin ja terveisiin lapsiin.
  • Alipaino lasketaan vertaamalla lapsen painon ja iän suhdetta väestöön, jonka lapset ovat hyvin ravittuja ja terveitä. Arvioiden mukaan kehittyvissä maissa on 146 miljoonaa alipainoista lasta. 

7 - Ovatko hivenaineet tärkeitä?

Hivenaineiden eli vitamiinien ja mineraalien puute vaivaa lähes kahta miljardia ihmistä ympäri maailmaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan raudan, A-vitamiinin ja sinkin puute sairauksien yhteydessä on yksi yleisimmistä kuolinsyistä kehittyvissä maissa.

  • Raudanpuutteesta kärsivät miljardit ihmiset, se on virheravitsemuksen laajimmalle levinnyt muoto. Raudanpuute hidastaa ihmisen henkistä kehitystä ja vahingoittaa maiden tuottavuutta.
  • A-vitamiinin puute on suurin syy lasten sokeuteen kehittyvissä maissa. Puutostila saattaa lisätä riskiä menehtyä tavallisiin tauteihin, kuten ripuliin, malariaan tai tuhkarokkoon. 
  • Jodinpuute vaivaa 780 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Vuosittain noin 20 miljoonaa lasta syntyy henkisesti alikehittyneinä äidin jodinpuutteen takia.
  • Sinkinpuute johtaa immuniteetin heikkenemiseen ja aiheuttaa noin 800 000 lapsen kuoleman vuosittain.