Mikä aiheuttaa nälkää?


Maailmassa on tarpeeksi ruokaa jokaiselle 7 miljardille ihmiselle. Silti joka yhdeksäs ihminen menee nukkumaan nälkäisenä joka ilta. Joissain maissa jopa joka kolmas lapsi on aliravittu.

On monia syitä siihen, miksi maailmassa nähdään nälkää. Syyt ovat usein toistensa seurauksia ja hyvin kietoutuneita yhteen. Tässä on kuusi syytä, joiden katsomme aiheuttavan eniten nälkää maailmassa:

Köyhyysloukku

Ihmiset, jotka elävät köyhyydessä, eivät pysty ostamaan ravinteikasta ruokaa itselleen ja perheelleen. Tämä tekee heistä monin tavoin heikompia kuin muista, joka vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan köyhyyden kierteen rikkomiseen entisestään. Kyse ei ole pelkästään päivästä toiseen jatkuvasta ongelmasta, vaan nälän seuraukset voivat olla elinikäisiä. Kun lapsi kärsii pitkäkestoisesta, kroonisesta aliravitsemuksesta, se voi vaikuttaa syvästi hänen mahdollisuuksiinsa pärjätä myös tulevaisuudessa. Lapsuudessa kärsitty nälkä ja köyhyys usein tuomitsevat lapsen kärsimään nälästä ja köyhyydestä myös vanhempana.

Köyhyys vaikuttaa suoraan ihmisen mahdollisuuksiin tuottaa ruokaa. Köyhät viljelijät eivät pysty ostamaan siemeniä, joten he eivät voi viljellä ruokaa perheilleen. Köyhyys pakottaa ihmiset viljelemään ilman työkaluja ja lannoitteita, joka heikentää heidän mahdollisuuksiaan hyvään satoon. Toisilla ei ole maata, jossa viljellä, tai koulutuksen mukana tuomaa tietoa maanviljelystä.

Pähkinänkuoressa siis: köyhyys aiheuttaa nälkää, ja nälkä taas vangitsee ihmisen köyhyyteen.

Maanviljelyyn ei sijoiteta

Liian moni kehittyvän maan kansalainen kärsii surkeasta infrastruktuurista, kuten esimerkiksi teiden, kastelukanavien ja säilytysvarastojen puuttumisesta. Tämä aiheuttaa korkeita kuljetuskustannuksia, ja vaikeuttaa koko viljelyprosessia. Kaikki tämä johtaa maanviljelyn tuottavuuden vähenemiseen, ja heikentää ihmisten mahdollisuuksia saada ravintoa.

Sijoitukset joiden avulla kehitetään infrastruktuuria sekä maanomistajuuden hallintoa, tehostetaan vedenkäyttöä ja tuotetaan kestävämpiä viljelytapoja, voivat vähentää suuresti globaalia nälkää. FAO:n mukaan maanviljelyyn sijoittaminen tuottaa viisi kertaa enemmän tulosta nälän vähentämisessä, verrattuna sijoittamista mihin tahansa muuhun sektoriin.

Ilmasto ja sää

Luonnonkatastrofit kuten tulvat, trooppiset myrskyt ja pitkään jatkuvat kuivuudet ovat lisääntyneet, ja kohtalokkaat seuraukset ovat kohdistuneet etenkin köyhiin, aliravitsemuksesta kärsiviin ihmisiin kehitysmaissa.  Kuivuus on yksi yleisimmistä nälkää aiheuttavista syistä maailmassa. Vuonna 2011 vakava kuivuus aiheutti valtavia viljely- sekä karjakatoja Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa. Vuonna 2012 kärsittiin samantyyppisestä tilanteesta Sahelin alueella Länsi-Afrikassa. Monissa maissa ilmastonmuutos pahentaa jo valmiiksi haitallisia sääoloja. Lisäksi maailman ravinteikasta viljelymaata uhkaa eroosio, suolapitoisuuksien kasvu ja aavikoituminen. Metsien hakkuu lisää maan eroosiota ja tekee siitä ruoan kasvatukseen sopimatonta.

Sodat ja siirtolaisuus

Konfliktit aiheuttavat jatkuvasti viljelyiden ja ruoantuotannon keskeytymisiä ympäri maailmaa. Sotiminen pakottaa ihmiset pakenemaan kodeistaan, aiheuttaen suurten massojen nälänhätää, kun ihmiset jäävät ilman rahaa, työtä ja tapoja tuottaa itselleen ruokaa. Ajankohtainen esimerkki tällaisesta kriisistä on Syyrian tragedia.

Sodassa ruoasta muodostuu ase, jota käytetään hyväksi. Sotilaat nälkiinnyttävät vastustajansa tuhoamalla heidän ruokavarastot, tappamalla karjan ja systemaattisesti romuttamalla paikallisia markkinoita. Usein pellot miinoitetaan ja kaivovedet myrkytetään, jolloin viljelijät pakotetaan jättämään maansa.

Jatkuvat konfliktit Somaliassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa ovat vaikuttaneet suuresti nälänhädän suuruuteen kyseisissä maissa. Vertailun vuoksi, nälänhätä on huomattavasti vähentynyt mantereen rauhallisimmissa maissa, kuten Ruandassa ja Ghanassa.

Epävakaat markkinat

Viimeisten vuosien aikana ruoan hinnat ovat heitelleet suuresti. Vuoristoratamaisesti käyttäytyvät markkinat ja heittelevät hinnat aiheuttavat turvattomuutta etenkin köyhimmille ihmisille, jotka eivät hintojen noustessa pysty ostamaan tarvitsemaansa ravintoa. Ravinteikasta ruokaa tarvitaan ympäri vuoden ja lyhyetkin hintojennousut voivat estää ihmisiä saamasta tarvitsemaansa ravintoa. Tällä voi olla elinikäisiä seurauksia etenkin kehittyville lapsille. Kun ruoan hinnat nousevat, kuluttajat siirtyvät ostamaan edullisempaa, vähemmän ravinteikasta ruokaa, joka lisää riskiä kärsiä hivenaiden puutoksesta, ja muista aliravitsemuksellisista sairauksista.

Ruokahävikki

Yksi kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta (1.3 miljardia tonnia) ei ikinä päädy kenenkään suuhun. Ruokahävikki edustaa menetettyä mahdollisuutta tehdä nälänhädästä historiaa maailmassa, jossa yksi yhdeksästä ihmisestä näkee nälkää.

Hävitettyyn ruokaan käytetyt luonnonvarat tuhlataan turhaan. Joka vuosi tuotettuun, mutta ei syötyyn ruokaan tuhlataan yhtä paljon vettä, kuin mitä virtaa Venäjän Volgassa. Tämän ruoan tuottaminen lisää kasvihuonepäästöjä yli 3.3 miljardilla tonnilla, joka vaikuttaa ilmastoon, ja lopulta myös ruokatuotantoon. 

Lue lisää nälästä täältä.